Rauhankatu 2, Lahti
044 982 7538
naprapaattilaakso@gmail.com

Kivun ABC

Kivun ABC

Kipu on yksi yleisimmistä oireista hakeutua naprapaatin vastaanotolle. Kipukoulutus yhdistettynä manuaaliseen eli käsillä suoritettavaan terapiaan ja kuntoutukseen on todettu tehokkaaksi yhdistelmäksi kivunhoidossa. Tämän takia ensimmäinen blogikirjoitus käsitteleekin miten kipuviesti toimii, miten akuutti ja kroonien kipu eroavat toisistaan,  mitä tarkoittavat nosiseptiivinen,  neuropaattinen ja idiopaattinen kipu sekä miten toimia erilaisten kiputilojen kanssa.

 

 

Kivun määritelmä

Kipu on yksilöllinen epämiellyttävä sensorinen (=aistillinen) tai emotionaalinen (=tunteellinen) kokemus. Kipu on aina kokijalleen todellinen. Se voi liittyä tapahtuneeseen tai mahdolliseen kudosvaurioon tai kun asiaa kuvataan kudosvaurion käsittein.

 

Kipuviesti

Tulee muistaa ettei kipuaistimus ole yksioikoinen ja aina samalla tavoin toimiva tapahtuma. Useat erilaiset monimutkaiset sähköiset ja kemialliset tapahtumat saavat aikaan kipuaistimuksen.

 

Esimerkki kipuviestin kulusta:

 

Kun kipua aistivaan kudokseen (esim. käteen) kohdistetaan ärsyke (esim. tuli), nosiseptori -eli niin sanottu kipureseptori joka sijaitsee hermopäätteessä- aktivoituu. Näitä nosiseptoreita on miljoonittain pitkin kehoa erilaisissa kudoksissa kuten ihossa, sisäelimissä, lihaksissa jne.  Eri reseptorit aktivoituvat erityyppisistä ärsykkeistä. Näitä ärsykkeitä on kolmenlaisia: kemiallisia, mekaanisia tai lämpöärsykkeitä. Toisinsanoen nosiseptorit voivat aktivoitua monenlaisesta eri ärsykkeestä.

Kun nosiseptori on aktivoitunut, kipuviesti kulkee ääreishermostoa pitkin selkäytimeen ja sieltä aivoihin, jossa kipuaistimus syntyy. Ilman aivoja emme itseasiassa kykenisi tuntemaan kipua. Kipuaistimus saa aikaan varoitussignaalin ja automaattisen refleksin joka estää kudosvaurion pahenemisen. Esimerkiksi laskiessa kätesi vahingossa kuumalle hellalle, nostat käden refleksinomaisesti siitä pois.

 

Kipuviestin kulku

 

Akuutti ja krooninen kipu

Kipu määritellään usein akuutiksi tai krooniseksi jotka ovat ajallisia määritteitä kivulle.

Akuutti kipu johtuu usein vauriosta kuten haavasta tai murtumasta. Kipu on usein yllätyksellistä ja sen syy on hyvin tiedossa. Akuutin kivun tehtävänä on varmistaa, ettei tapahdu enempää kudosvaurioita, varoittaen vaarasta tai sairaudesta. Vaurion parantuessa myös kiputuntemuskin usein lievenee.

Krooninen kipu tarkoittaa kipua joka on jatkunut joko yli kudoksen tavallisen paranamisenajan tai yli kolme kuukautta. Kroonisella kivulla ei yleensä ole enää samanlaista suojaavaa tehtävää kuin akuutilla kivulla ja se tavallaan rajoittaa usein ”turhan tähden” toimintakykyä.  Krooninen kipu aiheuttaa muutoksia hermostossa ja  sen toiminnassa. Nämä muutokset voivat aiheuttaa esimerkiksi hermoston herkistymistä eli kiputuntemukset saattavat olla normaalia voimakkaampia.

Nosiseptiivinen, neuropaattinen ja idiopaattinen kipu

Nosiseptiivinen, neuropaattinen ja idiopaattinen kipu ovat fysiologisia eli ruumiillisia määritteitä kivulle. Niiden avulla pyritään kuvaamaan mikä on kipua aiheuttava kudos.

Nosiseptiivisessa kivussa kipu johtuu kudosvauriosta esimerkiksi lihaksessa, sidekudoksessa, luustossa tai sisäelimissä.

Neuropaattinen eli hermovauriokipu tarkoittaa sitä, että on osoitettavissa vaurio tai toimintahäiriö somatosensorisessa järjestelmässä.  Toisin sanoen vaurio tai toimintahäiriö on joko ääreishermostossa tai keskushermostossa. Hermovauriokivussa kiputuntemus voi syntyä ilman ulkoista ärsykettä eli ”ilman selkeää syytä”. Kipu on usein sähköiskumaista ja tuikkivaa. Toisinaan kivuton ärsyke kuten kosketus saattaa aiheuttaa kipua. Tuntomuutokset ja tuntopuutokset ovat myös yleisiä.

Idiopaattisessa kivussa kipua ei aiheuta kudosvaurio eikä hermovaurio. Toisinsanoen kivulle ei löydy fysiologista syytä. Tulee kuitenkin muistaa kuten aiemmin todettiin että kaikki kipu on todellista ja idiopaattistakin kipua voidaan hoitaa.

 

Kivun hoito

Naprapaatille voit tulla ilman lähetettä, maksusitoomuksella tai naprapatia voi olla osa fysioterapia lähetettä kun alku-ja loppututkimuksen on suorittanut fysioterapeutti. Naprapaatin hoidossa ja ohjauksessa pyritään oireiden lieventämiseen ja toimintakyvyn palauttamiseen sekä parantamiseen.

Akuutin kivun ilmetessä on tärkeää arvioida voiko kyseessä olla jokin vakava vamma tai sairaus. Mikäli mikään ei viittaa vakavaan vammaan tai sairauteen, voit tulla suoraan naprapaattille. Mikäli on mahdollista että kivun aiheuttaja on jokin vakava vamma tai sairaus on tärkeää mennä ensimmäiseksi lääkäriin jossa poissuljetaan vakavan vamman ja sairauden mahdollisuus. Esimerkiksi sydänkohtaus saattaa tuntua kipuna vasempaan käsivarteen ja vaatii välitöntä lääkärin hoitoa. Myös naprapaatti saattaa ohjata sinut käymään varan vuoksi lääkärissä jotta voidaan poissulkea jokin vakava vamma tai sairaus. Kun vakava vamma tai sairaus on poissuljettu, voidaan aloittaa hoito.

Mikäli olet kärsinyt kivusta jo pidemmän aikaa eikä kivullesi ole löytynyt selkeää syytä, voit tulla naprapaatille, joka tutkii sinut ja suunnittelee sinulle parhaan hoitosuunitelman.  Jokaisen potilaan kohdalla on oma hoitosuunitelmansa vaivan luonteesta riippuen.

Jos sinulla on toistuvia kipuja, naprapaatin avulla voit oppia ennaltaehkäisemään kyseiset kipuepisodit, vähentämään oireita tai jopa lopettamaan kipukierteen.

 

 

Älä ole yksin kipusi ja oireidesi kanssa, tule naprapaatille!

 

 

 

 

  • Moseley, L. (2002) Combined physiotherapy and education is efficacious for chronic low back pain. Australian Journal of Physiotherapy,  48 (4), 297-302
  • Flor, H. (2003) Cortical reorganisation and chronic pain: implications for rehabilitation. Journal of Rehabilitation Medicine, 41 Suppl, 66–72
  • Latremoliere, A. & Woolf, CJ. (2009) Central Sensitization: A Generator of Pain Hypersensitivity. The Journal of Pain, 10 (9), 895-926
  • Kalso, E., Haanpää, M., Vainio, A. (2009) Kipu. Helsinki: Duodecim
  • Vainio, A. (2004). Kivuhallinta. Helsinki: Duodecim
  • Salo, E., Vartti, AM. (2000) Kivunhoito.Helsinki: Tammi
  • Butler, D., Moseley, L. (2003) Explain Pain. Australia: Noigroup publications

0 Comments

Leave Reply